Näin viime yönä unta, että poikani oppi sanomaan, "itte" ja vaati kaikkea itselleen. Mutta, näkevätkö vauvat unia? Milloin uneksimme? Tutkimusten mukaan suurin osa unista nähdään REM-unen vaiheessa jolloin aivot ovat aktiivisimmillaan, mutta unia nähdään myös muissa unenvaiheissa. Arvellaankin, että aikuiset näkevät unta kolmanneksen siitä ajasta kun nukkuvat. Aikuisen unesta 20-25 % on REM-unta ja vastasyntyneet viettävät noin puolet unestaan REM - eli aktiivisessa unessa. ![]() Miksi näemme unia? Kukaan ei oikeastaan tiedä miksi näemme unia. Tutkijat eivät ole päässeet asiasta yhteisymmärrykseen ja teorioita on useita. On sanottu, että unet harjoittavat primitiivistä pakene tai taistele vaistoa. Unet ovat mitä todennäköisimmin vättämättömiä psyykkiselle hyvinvoinnille ja auttavat tallentamaan tärkeitä tapahtumia muistoiksi sekä ovat hyväksi oppimiskyvylle. Erään teorian mukaan unet auttavat taiteilijoita löytämään inspiraation tai auttavat oppimaan fyysisiä harjoitteita nopeammin. Ja onpa myös väitetty ettei unilla olisi minkäänlaista tarkoitusta. Näkevätkö vauvat unia? Jos vauvat viettävät suuren määrän unestaan REM-vaiheessa (unennäkö vaiheessa) niin voisi olettaa, että he myös uneksivat paljon, mutta onko asia näin yksiselitteinen? Neurotieteilijät uskovat, että REM- unen aikana vastasyntyneiden ja imeväisten aivot muovautuvat ja rakentavat yhteyksiä eli aivot vasta kehittyvät. Muistojen puute sekä itsensä ja ympäristön hahmottamisen kehittymättömyyden uskotaan vaikuttavan siihen minkäläisia unia vauvat näkevät eikä niitä voi siksi verrata aikuisten uniin. Eräänlainen konsensus asiasta on, että lapset alkavat nähdä yksityiskohtaisempia ja eläväisempiä unia noin kahden vuoden iästä lähtien, jolloin aivot ovat kehittyneet tarpeeksi. Kun lapset näkevät unta he näkevät myös painajaisia. Eniten painajaisia nähdään 3-5 vuoden iässä ja tutkimuksien mukaan 10-50 % kärsii ainakin jaksottaisesti suhteellisen tiheistä ja toistuvista painajaisesti jotka vaikuttavat myös uneen häiritsevästi. Ei siis voida sanoa varmaksi mitä tai minkälaisia unia vauvat näkevät ennen kuin he pystyvät meille niistä kertomaan. Minä ainakin toivoin, että oma 1-vuotias poikani uneksii ihanista asioista, mustikkamuffinseista ja lempileluista, uusista sanoista ja päiväkotikavereista. Terkuin, Taina
0 Kommentit
Vanhemmuus ja tiede voi olla hyvin kaunista. 💕 Magneettikuvassa neurotieteilijä Rebecca Saxe pitää sylissään 2-kuukauden ikäistä poikaansa ja suutelee häntä otsalle. Punaiset ja oranssit kohdat kuvassa ovat aivojen hemodynaamista aktiivisuutta kasvoja katsoessa
(ei hormoonien tai oksitosiinin tuotosta). Minusta kuvassa kiehtovinta on se kuinka erilaiset äidin ja lapsen aivot ovat, mutta tarkemmin katsottuna kuinka paljon niissä kuitenkin on samankaltaisuuksia. Ensimmäisen kahden vuoden aikana lapsi oppii valtavan määrän asioita ja aivot muovautuvat nopeaa vauhtia tänä aikana, jonka jälkeen tahti hidastuu. Vuorokausirytmin ja unisyklin muodostuminen on yksi isoimpia kehitysvaiheita. Nukkuessaan vauvojen aivot käsittelevät ja tallentavat uusia kokemuksia ja taitoja. Eikö ole ihanan kiehtovaa? Kuva: Rebecca Saxe, Ben Deen, Atsushi Takahashi. P.s. magneettikuvaus on turvallinen ja kivuton toimenpide jossa ei käytetä ionisoivaa säteilyä kuten röntgenkuvauksessa. Oletko koskaan miettinyt mitä päiväunet ovat? Voi yllättää, mutta päiväunet eivät ole yöunen pikkuisia palasia jotka jäivät yöllä nukkumatta ja tekevät vauvan päivällä väsyneeksi. Vauvan päiväaikainen unirytmi on osittain itsenäinen osa hänen luonnollista uni-valverytmiä ja vauva tarvitsee päiväunta, ei pelkästään virkistymisen vuoksi vaan myös kehittyäkseen (lue lisää unen merkityksestä täältä). Yllätyksenä voi tulla myös, etteivät päiväunet eivät ole verrannollisia toistensa kanssa. Kevyen unen, aktiivisen eli REM-unen ja syvän unen määrä vaihtelee riippuen mihin aikaan päiväunia nukutaan. On tutkittu, että aamupäivän unet ovat laadultaan kevyempää ja sisältävät enemmän aktiivista REM-unta, kun taas keskipäivän aikoihin nukutut unet sisältävät enemmän syvää unta, jonka vuoksi ne palauttavat paremmin. On siis hyvä huomioida mihin aikaan pisimmät päiväunet nukutaan, jotta niistä on vauvalle mahdollisimman paljon hyötyä. Päiväunien kehittyminen Mitä tulee päiväuniin, niin tässäkin asiassa vauvat ovat hyvin yksilöllisiä. Joillekin vauvoille ei tunnu olevan väliä milloin, missä tai kuinka paljon päiväunta nukkuu, koska illan tullen nukkumaanmeno on helppoa ja yöunet maittavat helposti aamuun asti. Kun taas toisille hyvät yöunet varmistaa tarkka päivärytmi, koska varttikin suuntaan tai toiseen saattaa kaataa koko päivän ja yöunesta tulee katkonaista tai herätään kukonlaulun aikaan. Mutta tiettyjä samankaltaisuuksia päivärytmeissä kuitenkin on. Vauvan päiväaikaisen unen määrässä tapahtuu muutoksia nopeasti vauvan kasvaessa. Unen tarve vähenee. Kahteen ikävuoteen asti päiväunien kehitys on hyvin ennustettavissa. Vastasyntyneillä ei vielä ole varsinaista päivärytmiä ja vauvat nukkuvat päiväunia yhteensä 4 - 7 tuntia ja niiden määrä vaihtelee 3 - 5:een sekä kesto 30 minuutista kolmeen tuntiin. Päiväunet asettuvat paikalleen noin 3 - 4 kuukauden iässä eli samoihin aikoihin kun vauvan uni-valverytmi muodostuu. Tässä iässä suurin osa vauvoista nukkuu kolmet päiväunet; aamupäivällä, keskipäivän tienoilla ja iltapäivällä. Päivään tulee luonnollisia ajankohtia jolloin vauvan on väsynyt ja valmiina nukkumaan (lue lisää täältä). Tällöin vauvan vireystila laskee ja unipainetta on kertynyt riittäväksi. Tähän vaikuttaa vauvan iän mukainen hereilläoloaika sekä päivärytmi. Aamupäivän unet asettuvat vauvan päivärytmiin ensimmäisenä ja auttavat jaksamaan keskipäivän uniin saakka. Keskimäärin lapset jättävät aamupäivän unet pois 15 - 18 kuukauden ikäisenä. Aamuvirkun vauvan luonnollinen ajankohta unille on 9 - 10 aikoihin. Keskipäivän unet loksahtavat paikalleen seuraavana. Keskipäivään ajoitetut unet pitävät huolta siitä, että päivä pysyy tasapainossa. Vauva palautuu aamupäivän aktiviteeteista ja jaksaa unien jälkeen hyvin touhuta iltapäivän ja unipainetta kertyy sopivasti iltaa kohden. Keskimäärin luonnollinen ajankohta näille unille on klo 12 - 15 välillä. Nämä unet säilyvät lapsen päivässä pitkään ja yleensä taaperot jättävät nämä unet pois 2 - 3 vuoden iässä, mutta tässä on suuria yksilöllisiä eroja. Pienemmät vauvat tarvitsevat yleensä iltapäivällä nokoset jaksaakseen nukkumaanmenoon asti ilman yliväsymystä. Näille unille nukahtaminen voi tyypillisesti olla myös hieman hankalaa, mutta ne kannattaa ehdottomasti nukkua. Vauvat jättävät nämä unet pois ensimmäisenä noin 7-8 kuukauden iässä. Voiko päiväunta nukkua liikaa? Kyllä voi. Liian paljon päiväaikaista unta voi vaikeuttaa varsinaista nukkumaanmenoa ja lyhentää yöunta ja syvän unen määrää jota esiintyy eniten ennen puolta yötä (yleensä tämä tulee ilmi silloin, kun alkaa olla aika vähentää päiväunien määrää). Päiväunilla ei siis pidemmän päälle voida korvata myöhäistä nukkumaanmenoa tai menetettyä yöunta. Lähtökohtaisesti on hyvä nukkua pidempiä päiväunia kuin lyhyitä, koska ne palauttavat ja virkistävät paremmin. Pidemmillä päiväunilla on osoitettu olevan suurempi positiivinen vaikutus esimerkiksi kielelliseen kehitykseen ja muistiin kuin lyhyillä puolen tunnin unilla. On kuitenkin parempi on nukkua edes hieman päiväunta kuin ei lainkaan. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Monissa perheissä lapsi ei itsenäisesti nuku päiväunia yhtä sykliä pidempään. Lapsi voi helposti illalla nukahtaa ja nukkua itsenäisesti läpi koko yön, mutta päivällä unisyklien yhdistäminen ei onnistu lainkaan. Yksi syy tähän on se ettei päivällä ole yhtä paljoa unipainetta eikä unihormonia eli melatoniinia auttamassa nukahtamiseen ja uudelleen nukahtamiseen kuin illalla ja yöllä. Toinen syy tähän on tottumus ja uniassosiaatiot. Kun vauva on tottunut nukkumaan aina esimerkiksi vaunuissa, kantorepussa tai autossa niin pidemmät unet eivät onnistu ilman näitä ulkopuolisia apukeinoja. Itse suosittelen muutamastakin syystä, että vauva oppisi nukkumaan päiväunet itsenäisesti ja nukkuisi pisimmät päiväunet aina kotona ollessaan omassa sängyssä ja mieluiten niin, että uniympäristö on rauhallinen, pimeä ja viileä. Pimeässä ja viileässä useasti vauva rauhoittuu nopeammin ja unenlaatu voi olla parempaa jolloin sillä on positiivinen vaikutus yöuniin. Toisekseen, tämä tuo arkeen joustavuutta, kun vauva osaa nukkua muuallakin kuin vain esimerkiksi kantorepussa tai autossa. Näiden lisäksi jos lapsen on tarkoitus mennä päivähoitoon niin päiväunien nukkuminen siellä helpottuu, kun itsenäisen nukkumisen taito on jo takataskussa. Ja tietenkin, vanhemmat saavat päivään hengähdystauon ja juoda kahvinsa kuumana, tehdä kotiaskareita tai jopa ottaa ansaitsemansa tirsat. Päiväunet ovat tärkeä osa lapsen hyvinvointia, joten niihin todellakin kannattaa satsata. Ja loppujen lopuksi tyyli on vapaa kuinka tai missä päiväunia nukutaan, koska pääasia on että vauva ja perhe voivat hyvin. Ihania unia, Taina Editet: 10.6.2021 Kuvat: Unsplash Lasten unenlahjat ja tarpeet ovat yksilöllisiä, siinä missä yksi nukkuu yönsä hyvin ja vetelee pitkiä päiväunia pienestä saakka, niin toinen ei saa unen päästä kiinni millään ja kolmas tuntuu pärjäävän hyvin hieman vähemmällä unella. Unen merkitys on kuitenkin sama kaikille. Hyvin nukkuva lapsi on pirteä ja hyväntuulinen, ruoka maistuu paremmin ja ympäröivän maailman tutkimiseen riittää energiaa. Lasten riittävä unen saanti on ollut huolenaiheena yli sata vuotta ja kansainvälisiä ohjeistuksia unen ideaalimäärästä löytyy jo vuodelta 1897, eikä syyttä. Unen merkitys lapsen fyysiseen ja psyykkiseen kehitykseen on merkittävä. Uni kehittää aivoja. Ensimmäisen kahden vuoden aikana lapsi oppii valtavan määrän asioita ja aivot muovautuvat nopeaa vauhtia tänä aikana, jonka jälkeen tahti hidastuu. Vuorokausirytmin ja unisyklin muodostuminen on yksi isoimpia kehitysvaiheita ja voit lukea siitä enemmän täältä. Ympäristön havainnointi, läheisten kanssa koetut uudet asiat sekä liikkeiden ja kielen kehittyminen siirtyvät aivoihin muistijäljiksi, jotka vakiintuvat unen aikana. “Aivot järjestäytyvät konkreettisesti niin, että osa hermosoluyhteyksistä säilyy ja vahvistuu käytön seurauksena, kun taas heikot ja käyttämättömät yhteydet karsiutuvat pois. Aivot siis muovautuvat vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, ja uni on erityisen tärkeää muovautuvuudelle. Riittävä uni on siten välttämätöntä lapsen kehitykselle.“ Lastenpsykiatrian professori Eeva Aronen, Suomen aivosäätiön asiantuntija. Unella on siis suuri merkitys lapsen motorisessa sekä kognitiivisessa kehityksessä, kuten itsesäätely, muistitoiminnot, oppimis- ja kielelliset kyvyt. Riittävän unen lisäksi on tärkeää, että uni on yhtäjaksoista ja laadultaan hyvää. On tutkittu, että pitkäkestoinen yli tunnin mittainen päiväuni kehittää muistia tehokkaammin, ja tietenkin myös palauttaa ja virkistää paremmin kuin lyhyet unet. On monta syytä miksi lapsen uni voi häiriintyä kuten ikä ja kehitysvaiheet, allergiat, sairaudet ja isot elämänmuutokset. Siksi onkin tärkeää katsoa lapsen ja perheen kokonaistilannetta. Jos unta ei saada tarpeeksi tai on laadultaan heikkoa ja katkonaista niin silloin kertyy univelkaa mikä näyttäytyy yliväsymyksenä. Pienet vauvat ilmaisevat yliväsymystä jatkuvalla itkuisuudella ja taaperolla voi olla vaikeuksia rauhoittua tai saa kiukunpuuskia. Hankalaksi tämän tekee se, että yliväsymys vaikeuttaa nukahtamista ja aiheuttaa jatkuvaa heräilyä, mikä taas lisää univelkaa ja kierre on valmis. Pitkäkestoinen univaje saattaa hidastaa vauvan kasvua ja kehitystä ja sen on todettu olevan yhteydessä myös lapsuusajan ylipainoon. Kun halutaan ennaltaehkäistä univajetta tai korjata olemassa olevaa tilannetta, niin tulee pyrkiä hyvälaatuiseen ja riittävään unenmäärään vuorokaudessa jaettuna päivä- ja yöuneen. Tilanteesta riippuen tähän on monia keinoja ja joskus tarvitaan jopa terveydenhuollon apua. Aina kuitenkin kannattaa lähteä siitä, että perusunihygenia on kunnossa ja muistaa, että vauvoilla uni ruokkii unta! Jokainen vanhempi tuntee lapsensa parhaiten, mutta jos ei ole nyt ihan varma kuinka paljon hän unta tarvitsee, niin tutkittuun tietoon kannattaa nojata. Alla olevasta taulukosta näet ikäryhmittäin keskimääräiset unenmäärän tarpeen. Ihania unia, Taina Vauvan vuorokausirytmi eli uni-valverytmi alkaa muodostua viikkojen 6 - 12 aikana ja sen muodostumiseen liittyvät olennaisesti vauvan sirkadiaaninen vuorokausirytmi ns. sisäinen kello ja homeostaattinen kumuloituva unentarve sekä ruumiinlämmön vuorokausivaihtelut. Sirkadiaaninen vuorokausirytmi Sirkadiaaninen vuorokausirytmi on niin sanottu sisäinen kello, jonka syntymiseen ja ylläpitämiseen vaikuttavat valon määrän vaihtelut, ruokailut ja sosiaaliset kanssakäymiset. Sirkadiaanista vuorokautta rytmittävät muun muassa melatoniinin ja kortisolin vaihtelut. Vauva saa melatoniinia noin viikolle 3 asti ja oma melatoniinin tuotanto alkaa noin viikolla 8. Melatoniini saa vauvan väsyneeksi ja edesauttaa nukahtamista kun taas kortisoli piristää. Homeostaattinen järjestelmä Homeostaattisen järjestelmän tarkoituksena on luoda kumuloituvaa unentarvetta (unipaine). Tämä tarkoittaa, että mitä pidempään vauva on hereillä sitä suuremmaksi unen tarve kasvaa ja nukahtamisen todennäköisyys kasvaa, toisaalta mitä enemmän vauva nukkuu sitä pienemmäksi unentarve käy ja herääminen on todennäköisempää. Vauvan unisykli Vauvan unisykli kehittyy yleensä vauvan ollessa noin 12 viikon ikäinen, mutta viimeistään 4 kuukauden ikäisenä. Unisyklin kesto on n. 45 - 50 min. On siis täysin normaalia, että vauva herää päiväunilta 30-45 min jälkeen. Mikäli vauva osaa itsenäisesti nukahtaa uudelleen unisyklin päätyttyä unien kokonaisaika pitenee jolloin uni on palauttavampaa eikä univelkaa kerry. Osa vauvoista osaa itsenäisesti linkittää unisyklit toisiinsa jo varhaisessa vaiheessa, mutta joillain tähän menee kauemmin ja saattavat tarvita harjoitusta taidon oppimiseen. Itsenäistä rauhoittumista ja nukahtamista voidaan lempeästi opetella jo pienestä pitäen ja koskaan ole liian myöhäistä aloittaa. Unen ajoitus Vauvoilla on vuorokaudessa ajankohtia, jolloin on helpompi nukahtaa. Näissä ajankohdissa vauvalla on unipainetta riittävästi ja energiatasot ovat alhaisemmat. Illalla myös unihormoni melatoniini on nousussa ja kortisoli laskussa joka auttaa nukahtamiseen. Noin 12 viikon ikäisellä vauvalla nämä ajankohdat ovat klo 9-10, 12-14 ja 18-19. Voimme siis tukea vauvan unta kun seuraamme hänen luonnollista sirkadiaadista vuorokausirytmiä ja uni-ikkunoita. Ihania unia, Taina |
© 2022 Ihana uni
Muotokuvat: Minttu Saarni |
taina@ihanauni.fi
0408018602 Y-tunnus: 3148322-8 |