Näin viime yönä unta, että poikani oppi sanomaan, "itte" ja vaati kaikkea itselleen. Mutta, näkevätkö vauvat unia?

Milloin uneksimme?
Tutkimusten mukaan suurin osa unista nähdään REM-unen vaiheessa jolloin aivot ovat aktiivisimmillaan, mutta unia nähdään myös muissa unenvaiheissa. Arvellaankin, että aikuiset näkevät unta kolmanneksen siitä ajasta kun nukkuvat. Aikuisen unesta 20-25 % on REM-unta ja vastasyntyneet viettävät noin puolet unestaan REM - eli aktiivisessa unessa.

Miksi näemme unia?
Kukaan ei oikeastaan tiedä miksi näemme unia. Tutkijat eivät ole päässeet asiasta yhteisymmärrykseen ja teorioita on useita.

​On sanottu, että unet harjoittavat primitiivistä pakene tai taistele vaistoa. Unet ovat mitä todennäköisimmin vättämättömiä psyykkiselle hyvinvoinnille ja auttavat tallentamaan tärkeitä tapahtumia muistoiksi sekä ovat hyväksi oppimiskyvylle. Erään teorian mukaan unet auttavat taiteilijoita löytämään inspiraation tai auttavat oppimaan fyysisiä harjoitteita nopeammin. Ja onpa myös väitetty ettei unilla olisi minkäänlaista tarkoitusta.

Näkevätkö vauvat unia?
Jos vauvat viettävät suuren määrän unestaan REM-vaiheessa (unennäkö vaiheessa) niin voisi olettaa, että he myös uneksivat paljon, mutta onko asia näin yksiselitteinen?

Neurotieteilijät uskovat, että REM- unen aikana vastasyntyneiden ja imeväisten  aivot muovautuvat ja rakentavat yhteyksiä eli aivot vasta kehittyvät. Muistojen puute sekä itsensä ja ympäristön hahmottamisen kehittymättömyyden uskotaan vaikuttavan siihen minkäläisia unia vauvat näkevät eikä niitä voi siksi verrata aikuisten uniin. 

​Eräänlainen konsensus asiasta on, että lapset alkavat nähdä yksityiskohtaisempia ja eläväisempiä unia noin kahden vuoden iästä lähtien, jolloin aivot ovat kehittyneet tarpeeksi. Kun lapset näkevät unta he näkevät myös painajaisia. Eniten painajaisia nähdään 3-5 vuoden iässä ja tutkimuksien mukaan 10-50 % kärsii ainakin jaksottaisesti suhteellisen tiheistä ja toistuvista painajaisesti jotka vaikuttavat myös uneen häiritsevästi. 

Ei siis voida sanoa varmaksi mitä tai minkälaisia unia vauvat näkevät ennen kuin he pystyvät meille niistä kertomaan. 

Minä ainakin toivoin, että oma 1-vuotias poikani uneksii ihanista asioista, mustikkamuffinseista ja lempileluista, uusista sanoista ja päiväkotikavereista. 

Terkuin, Taina

Vanhemmuus ja tiede voi olla hyvin kaunista. 💕

Magneettikuvassa neurotieteilijä Rebecca Saxe pitää sylissään 2-kuukauden ikäistä poikaansa
​ja suutelee häntä otsalle.

​Voiko päiväunta nukkua liikaa? Kyllä voi. Liian paljon päiväaikaista unta voi vaikeuttaa varsinaista nukkumaanmenoa ja lyhentää yöunta ja syvän unen määrää jota esiintyy eniten ennen puolta yötä (yleensä tämä tulee ilmi silloin, kun alkaa olla aika vähentää päiväunien määrää).  Päiväunilla ei siis pidemmän päälle voida korvata myöhäistä nukkumaanmenoa tai menetettyä yöunta. 

Lähtökohtaisesti on hyvä nukkua pidempiä päiväunia kuin lyhyitä, koska ne palauttavat ja virkistävät paremmin. 

Pidemmillä päiväunilla on osoitettu olevan suurempi positiivinen vaikutus esimerkiksi kielelliseen kehitykseen ja muistiin kuin lyhyillä puolen tunnin unilla. On kuitenkin parempi on nukkua edes hieman päiväunta kuin ei lainkaan. 

Tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Monissa perheissä lapsi ei itsenäisesti nuku päiväunia yhtä sykliä pidempään. Lapsi voi helposti illalla nukahtaa ja nukkua itsenäisesti läpi koko yön, mutta päivällä unisyklien yhdistäminen ei onnistu lainkaan. Yksi syy tähän on se ettei päivällä ole yhtä paljoa unipainetta eikä unihormonia eli melatoniinia auttamassa nukahtamiseen ja uudelleen nukahtamiseen kuin illalla ja yöllä.

Toinen syy tähän on tottumus ja uniassosiaatiot. Kun vauva on tottunut nukkumaan aina esimerkiksi vaunuissa, kantorepussa tai autossa niin pidemmät unet eivät onnistu ilman näitä ulkopuolisia apukeinoja.

Itse suosittelen muutamastakin syystä, että vauva oppisi nukkumaan päiväunet itsenäisesti ja nukkuisi pisimmät päiväunet aina kotona ollessaan omassa sängyssä ja mieluiten niin, että uniympäristö on rauhallinen, pimeä ja viileä.

Pimeässä ja viileässä useasti vauva rauhoittuu nopeammin ja unenlaatu voi olla parempaa jolloin sillä on positiivinen vaikutus yöuniin. Toisekseen, tämä tuo arkeen joustavuutta, kun vauva osaa nukkua muuallakin kuin vain esimerkiksi kantorepussa tai autossa. Näiden lisäksi jos lapsen on tarkoitus mennä päivähoitoon niin päiväunien nukkuminen siellä helpottuu, kun itsenäisen nukkumisen taito on jo takataskussa. 

Ja tietenkin, vanhemmat saavat päivään hengähdystauon ja juoda kahvinsa kuumana, tehdä kotiaskareita tai jopa ottaa ansaitsemansa tirsat.


Päiväunet ovat tärkeä osa lapsen hyvinvointia, joten niihin todellakin kannattaa satsata. Ja loppujen lopuksi tyyli on vapaa kuinka tai missä päiväunia nukutaan, koska pääasia on että vauva ja perhe voivat hyvin. 

Lasten unenlahjat ja tarpeet ovat yksilöllisiä, siinä missä yksi nukkuu yönsä hyvin ja vetelee pitkiä päiväunia pienestä saakka, niin toinen ei saa unen päästä kiinni millään ja kolmas tuntuu pärjäävän hyvin hieman vähemmällä unella. Unen merkitys on kuitenkin sama kaikille.

Hyvin nukkuva lapsi on pirteä ja hyväntuulinen, ruoka maistuu paremmin ja ympäröivän maailman tutkimiseen riittää energiaa.

Lasten riittävä unen saanti on ollut huolenaiheena yli sata vuotta ja kansainvälisiä ohjeistuksia unen ideaalimäärästä löytyy jo vuodelta 1897, eikä syyttä. Unen merkitys lapsen fyysiseen ja psyykkiseen kehitykseen on merkittävä.  Uni kehittää aivoja. 

Ensimmäisen kahden vuoden aikana lapsi oppii valtavan määrän asioita ja aivot muovautuvat nopeaa vauhtia tänä aikana, jonka jälkeen tahti hidastuu. Vuorokausirytmin ja unisyklin muodostuminen on yksi isoimpia kehitysvaiheita ja voit lukea siitä enemmän täältä. Ympäristön havainnointi, läheisten kanssa koetut uudet asiat sekä liikkeiden ja kielen kehittyminen siirtyvät aivoihin muistijäljiksi, jotka vakiintuvat unen aikana. 
​
“Aivot järjestäytyvät konkreettisesti niin, että osa hermosoluyhteyksistä säilyy ja vahvistuu käytön seurauksena, kun taas heikot ja käyttämättömät yhteydet karsiutuvat pois. Aivot siis muovautuvat vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, ja uni on erityisen tärkeää muovautuvuudelle. Riittävä uni on siten välttämätöntä lapsen kehitykselle.“ Lastenpsykiatrian professori Eeva Aronen, Suomen aivosäätiön asiantuntija.

Unella on siis suuri merkitys lapsen motorisessa sekä kognitiivisessa kehityksessä, kuten itsesäätely, muistitoiminnot,  oppimis- ja kielelliset kyvyt. Riittävän unen lisäksi on tärkeää, että uni on yhtäjaksoista ja laadultaan hyvää. On tutkittu, että pitkäkestoinen yli tunnin mittainen päiväuni kehittää muistia tehokkaammin, ja tietenkin myös palauttaa ja virkistää paremmin kuin lyhyet unet.
​