Lasten unenlahjat ja tarpeet ovat yksilöllisiä, siinä missä yksi nukkuu yönsä hyvin ja vetelee pitkiä päiväunia pienestä saakka, niin toinen ei saa unen päästä kiinni millään ja kolmas tuntuu pärjäävän hyvin hieman vähemmällä unella. Unen merkitys on kuitenkin sama kaikille.

Hyvin nukkuva lapsi on pirteä ja hyväntuulinen, ruoka maistuu paremmin ja ympäröivän maailman tutkimiseen riittää energiaa.

Lasten riittävä unen saanti on ollut huolenaiheena yli sata vuotta ja kansainvälisiä ohjeistuksia unen ideaalimäärästä löytyy jo vuodelta 1897, eikä syyttä. Unen merkitys lapsen fyysiseen ja psyykkiseen kehitykseen on merkittävä.  Uni kehittää aivoja. 

Ensimmäisen kahden vuoden aikana lapsi oppii valtavan määrän asioita ja aivot muovautuvat nopeaa vauhtia tänä aikana, jonka jälkeen tahti hidastuu. Vuorokausirytmin ja unisyklin muodostuminen on yksi isoimpia kehitysvaiheita ja voit lukea siitä enemmän täältä. Ympäristön havainnointi, läheisten kanssa koetut uudet asiat sekä liikkeiden ja kielen kehittyminen siirtyvät aivoihin muistijäljiksi, jotka vakiintuvat unen aikana. 

“Aivot järjestäytyvät konkreettisesti niin, että osa hermosoluyhteyksistä säilyy ja vahvistuu käytön seurauksena, kun taas heikot ja käyttämättömät yhteydet karsiutuvat pois. Aivot siis muovautuvat vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, ja uni on erityisen tärkeää muovautuvuudelle. Riittävä uni on siten välttämätöntä lapsen kehitykselle.“

Lastenpsykiatrian professori Eeva Aronen, Suomen aivosäätiön asiantuntija.

Unella on siis suuri merkitys lapsen motorisessa sekä kognitiivisessa kehityksessä, kuten itsesäätely, muistitoiminnot,  oppimis- ja kielelliset kyvyt. Riittävän unen lisäksi on tärkeää, että uni on yhtäjaksoista ja laadultaan hyvää. On tutkittu, että pitkäkestoinen yli tunnin mittainen päiväuni kehittää muistia tehokkaammin, ja tietenkin myös palauttaa ja virkistää paremmin kuin lyhyet unet.

On monta syytä miksi lapsen uni voi häiriintyä kuten ikä ja kehitysvaiheet, allergiat, sairaudet ja isot elämänmuutokset. Siksi onkin tärkeää katsoa  lapsen ja perheen kokonaistilannetta. 

Jos unta ei saada tarpeeksi tai on laadultaan heikkoa ja katkonaista niin silloin kertyy univelkaa mikä näyttäytyy yliväsymyksenä. Pienet vauvat ilmaisevat yliväsymystä jatkuvalla itkuisuudella ja taaperolla voi olla vaikeuksia rauhoittua tai saa kiukunpuuskia. 

Hankalaksi tämän tekee se, että yliväsymys vaikeuttaa nukahtamista ja aiheuttaa jatkuvaa heräilyä, mikä taas lisää univelkaa ja kierre on valmis. Pitkäkestoinen univaje saattaa hidastaa vauvan kasvua ja kehitystä ja sen on todettu olevan yhteydessä myös lapsuusajan ylipainoon.

Kun halutaan ennaltaehkäistä univajetta tai korjata olemassa olevaa tilannetta, niin tulee pyrkiä hyvälaatuiseen ja riittävään unenmäärään vuorokaudessa jaettuna päivä- ja yöuneen. Tilanteesta riippuen tähän on monia keinoja ja joskus tarvitaan jopa terveydenhuollon apua.

​Aina kuitenkin kannattaa lähteä siitä, että perusunihygenia on kunnossa ja muistaa, että vauvoilla uni ruokkii unta!

Jokainen vanhempi tuntee lapsensa parhaiten, mutta jos ei ole nyt ihan varma kuinka paljon hän unta tarvitsee, niin tutkittuun tietoon kannattaa nojata. Alla olevasta taulukosta näet ikäryhmittäin keskimääräiset unenmäärän tarpeen.